Transkulttuuriset muusikot keskustelivat Maailman musiikin keskuksessa 14.4.2014

Maailman musiikin keskuksen olohuonetapaamisessa maanantaina 14.4.2014 keskusteltiin muualta Suomeen muuttaneiden maailmanmuusikoiden tilanteesta. Mediasis�lt�ihin vaikuttaminen, manageroinnin tukeminen ja kiertuerakenteen vahvistaminen maailman muusikoiden kohdalla olisivat t�rkeit� askeleita, jotka voisivat hy�dytt�� maailmanmuusikoiden lis�ksi muitakin t�ll� hetkell� marginaaliin j��vi� musiikin lajeja.

My�s sellaisille muusikoille, joilla on takanaan huomattava ura muusikkona kotimaassaan, on tulojen ansaitseminen musiikilla Suomessa l�hes mahdotonta. Yhten� syyn� t�h�n n�htiin suomalaisen median yksipuolinen musiikkitarjonta, joka ei laajenna yleis�n musiikkimakua. Suomeen asettuneiden ulkomaalaistaustaisten muusikoiden on vaikea p��st� my�s kulttuurikeskusten ja festivaalien ohjelmistoon. Muusikot kertoivat yhtyeiden koossapit�misen haasteista, kun palkattuja esiintymisi� on kovin v�h�n.

Kuka voisi vahvistaa eri musiikkilajien ��ni�?

Pape Sarr, menestynyt senegalilaissyntyinen mbalax-muusikko ja Suomen tunnetuimpiin kuuluvan maailmanmusiikkiyhtyeen Galaxyn perustajaj�sen huomautti, ett� radion ja television musiikkitarjonta on yksipuolistunut entisest��n sin� aikana, jonka h�n on viett�nyt Suomessa. My�s Maailman musiikin keskuksen johtaja Jaana-Maria Jukkara ja Kansanmusiikin ja -tanssin edist�miskeskuksen toiminnanjohtaja Riitta-Liisa Joutsenlahti vahvistivat havainnon paikkansapit�vyyden.

Useita muitakin kysymyksi� nousi esiin: Onko Suomelle todella hyv�ksi se, ett� kansainv�lisen tason maailmanmuusikot j�tt�v�t musiikin tekemisen ajaakseen taksia? Onko Suomessa toimivien maailmanmusiikkiyhtyeiden ment�v� Viroon saadakseen tunnustusta? Pit�isik� transkulttuuristen muusikoiden yhdist�� voimansa saadakseen ��nens� kuuluville Suomessa? Ja kenen vallassa on heid�n ��nens� vahvistaminen nykyist� suuremman yleis�n kuuluville?

Voisiko managerointia tukea?

Kulttuuripolitiikan osalta nousi esiin kysymys managerien toiminnan tukemisen tarpeesta. Flamencomuusikko Joonas Widenius huomautti, ett� musiikin managerointi tuntuu olevan kulttuuriala, jolla Suomessa ei ole joko toimintamahdollisuuksia tai asiantuntemusta. Monet b�ndit hankkivatkin menestyksen kasvaessa managerin ulkomailta, Britanniasta tai Ruotsista. Olisiko mahdollista tukea asiantuntevien managerien ty�t� julkisilla varoilla, jotta rikas maailmanmusiikin kentt� voitaisiin pelastaa katoamasta kokonaan omaan n�kym�tt�myyteens�? Kysymys manageroinnin tukemisen tarpeesta esitettiin my�s Taiteen edist�miskeskukselle.

Erityisasiantuntija Viivi Seirala ja monikulttuurisuusl��nintaiteilija Outi Korhonen vastasivat kysymyksiin Taiteen edist�miskeskuksen puolesta. Suurin osa Taiteen edist�miskeskuksen ty�st� keskittyy apurahojen ja avustusten k�sittelyyn.  Viivi Seirala kertoi n�ist� tukimuodoista. Outi Korhosen ty�n yhteydess� on ollut mahdollista tehd� my�s muunlaista yhteisty�t� taidekent�n kanssa. Musiikin kohdalla transkulttuuristen taiteilijoiden korkea taso on Taikeen liittyv�ss� hankkeessa tullut esiin Maa ilmassa �klubisarjassa. Taiteilijoiden kannalta harvat yksitt�iset keikat eiv�t kuitenkaan tuo helpotusta kokonaistilanteeseen. Muusikot huomauttivat samaa apurahatiedotuksesta ja -neuvonnasta. Apurahoja enemm�n hy�dytt�v�t palkatut keikkamahdollisuudet.

Maailmanmusiikki tarvitsee kiertuetukea

Jamaikalaissyntyinen, Britanniassa menestyksek�st� uraa tehnyt reggaemuusikko Mike Thomas , taiteilijanimelt��n Saganor, huomautti, ett� maailmanmuusikoiden asian edist�minen ei ole ollut riitt�v��. �Me emme tarvitse yht� ihmist� vaan vakaan ja pysyv�n tukirakenteen�, h�n sanoi. Obi Phrase, Sierra Leonesta Suomeen muuttanut reggaemuusikko, korosti yhteisty�n merkityst� ja taiteilijoiden omaa aktiivisuutta ongelmien ratkaisemisessa.

Keskustelun j�lkeen seuranneessa palaverissa Caisassa sovittiin musiikkitarjonnan monipuolistamiseen t�ht��v�n tilaisuuden j�rjest�misest� median edustajien, festivaalituottajien ja maailmanmuusikoiden kesken lokakuussa 2014 yhteisty�ss� kulttuurikeskus Caisan kanssa. Lis�tietoja t�st� seuraa my�hemmin.

keskustelun kirjasi Outi Korhonen. Teksti on julkaisuvapaa.